Kurainen gentlemanni

Kelit ovat olleet viime aikoina melko kuraiset, ja Hugon tassuja ja mahan alusta on saanut suihkutella lähes jokaisen ulkona käynnin jälkeen. Sillä kun on jo niin pitkät karvat siellä masun allakin. Hugo sai lahjaksi ulkoilupuvun, jota sitten kokeiltiin; raukka vain pomppi kuin jänöjussi. Ei vielä olla ulkona sitä kokeiltukaan, sen verran vaikean näköistä oli meno ja takalahkeet valuivat jatkuvasti anturoiden alle. Mutta eiköhän se siihen totu, ja lahkeetkin varmaan löytävät paikkansa kun poika tuosta vielä vähän kasvaa.

Hugolla alkaa selvästi jo puskea murkkuikää: hajut ja maut kiinnostavat kovasti. Agilityssä tuo velmu karkaili viimeksi toisten koirien luokse, ja ulkona ollessamme saa puhua lähes kuuroille korville. Myös sohvalle pääsemättömyys saattaa aiheuttaa mökötystä ja vastalauseita.

No en varmana lähe tästä yhtään mihinkään!?

Ollaan opeteltu hieman uusia temppuja, ja on ollut jännä huomata, ettei Hugo enää turhaudu yhtä nopeasti kuin ennen. Temppuileva Hugo-koira ilahduttaa aina ystäviä ja sukulaisia, ja kohteliaaksikin on poikaa kehuttu, kun niin nätisti istuu ovien edessä odottaen muiden menevän ensin. Uusin juttu on se, että Hugo osaa olla rauhallinen vieraiden kyläillessä! Ennen sen oli riehuttava noin 1,5 tuntia vieraan saapumisen jälkeen, kunnes se väsähti ja nukahti. Nyt Hugo käyttäytyy kuin mikäkin gentlemanni, mitä nyt välillä sieppaa vieraiden huolimattomasti näkyville jätettyjä hanskoja ja kaulahuiveja. ;)