Senkin kutisevat hampaat!

Tokotunti oli tänään melko painajaismainen. Hugo oli heti aamusta jo ihan sekopää, tarttui hampailla kaikkialle ja riehui riehumistaan. Kieli pitkällä se vaan mennä viipotti ja näyttikin kieltämättä tosi pimahtaneelta. Kyllähän sitä silloinkin jo aavisteli että taitaa taas olla hampaita lähdössä, mutta jotenkin sitä ajatteli sen rauhoittuvan tokotunnille päästyämme. Ja mitä vielä!

Hugoa kutitti niin mahdottomasti, että treenaamisesta ei tullut mitään. Hugo vaan yritti tarttua lahkeisiin, hihoihin ja käsiin. Myös melkoinen ärripurri-mörinä, vinkuminen ja hihnassa kaikkialle säntäileminen olivat osa yleensä (kröhöm) niin nätisti käyttäytyvää Hugoa. Vaikka tämähän oli tietysti ihan ymmärrettävää kutittavien hampaiden vuoksi, kyllä se kuitenkin turhautti. Onneksi pystyin jotenkin keskittymään opetukseen, joten voimme harjoitella tunnilla tehtyjä harjoituksia kotona.

Se kutiseva hammas tipahti lattialle, kun tokotuntia oli jäljellä 3 minuuttia. Samalla selvisikin, ettei eilen lähtenyt hammas ollutkaan mennyt puoliksi Hugon puraisusta, kuten luultiin. Tipahtanut hammas oli nimittäin täsmälleen samanlainen, joten kyseinen hammas on vain sen muotoinen.